YES-yrittäjyyskasvatusmalli koko maahan

YES-yrittäjyyskasvatusmalli koko maahan

Projektijohtaja Satu Ahlman

Satakunnassa ja Kokkolan seudulla viime vuosina kehitetyllä YES-keskuskonseptilla edistetään koulujen yrittäjyyskasvatusta ja yritysyhteistyötä jo yhdeksässä maakunnassa eri puolilla Suomea.

- Kehitämme vuoteen 2010 mennessä YES-keskuksista valtakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen mallin, joka kiinnostaa myös kansainvälisesti, kertoo valtakunnallisen YES-keskushankkeen projektijohtaja Satu Ahlman Porin Seudun Kehittämiskeskuksesta.

Kärkihankkeena vuoteen 2010 saakka

Valtakunnallista YES-keskuskonseptia lähdettiin virittämään viime keväänä yhtenä Opetushallituksen yrittäjyyskasvatuksen kärkihankkeena vuoteen 2010 saakka.

- Vaikka yrittäjyyskasvatus on pakollinen aihekokonaisuus eri kouluasteiden opetussuunnitelmissa, käytännön toteutuksesta löytyy yhä paljon haasteita. OPM:n parin viime vuoden aikana tekemissä tutkimuksissa esimerkiksi perusopetuksen puolella yli 70 % opettajista koki aihealueen vieraaksi.

YES-keskuksista kattava palvelupaketti

Satu Ahlman kertoo, että YES-keskukset, eräänlaiset yrittäjyyskasvatus-shopit, tarjoavat mukana olevien maakuntien opettajille kattavan yrittäjyyskasvatuksen tuotepaletin yhden luukun periaatteella. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä mm. alueen yrittäjäjärjestöjen, kehittämisyhtiöiden, opettajankoulutuksen (OKL), Taloudellisen Tiedotustoimiston (TAT), Opetusalan koulutuskeskuksen (OPEKO), uusyrityskeskusten, Yrittäjien ja Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa.

Koulutusjohtaja Kaisu Kåla vierailee 2008-2010 jokaisessa YES-maakunnassa vetämässä yhteisiä sekä erityisten kumppanuuskoulujen koulutuksia.

Opetussuunnitelmia ja yritysyhteistyötä

Valtakunnallisen YES-hankkeen yhteydessä kehitetään konkreettisia ja oppilaitosten rajat ylittäviä yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmia eri koulutusasteille. Ahlman korostaa, etteivät YES-keskusten projektipäälliköt pidä opettajien puolesta yhtään yrittäjyyskasvatuksen tuntia, mutta he auttavat monin tavoin koulu-yritysyhteistyön toteuttamista.

- YES-keskuksista saa esimerkiksi kunnittain kootut yhteystietolistat koulu-yritysyhteistyöhön valmennetuista yrittäjistä.

Tiivistä yhteistyötä Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa

Maakunnalliset YES-keskukset toimivat tiiviissä yhteistyössä Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa ja tarjoavat alueensa opettajille apua ja tukea NY:n opinto-ohjelmien käyttöönotossa sekä verkostoitumisessa yritysten kanssa. YES-projektipäällikkö auttaa esimerkiksi alueensa koulujen opettajia Vuosi Yrittäjänä -ohjelman toteuttamisessa.

Myönteistä palautetta kaikilta

Satu Ahlman kertoo, että esimerkiksi viime lukuvuonna Satakunnan YES-keskustoiminnassa oli mukana aktiivisesti 260 opettajaa, 3200 oppilasta ja 140 yritystä.

YES-hankkeessa ovat mukana Etelä-Pohjanmaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Keski-Uusimaa, Koillis-Suomi, Kotkan-Haminan seutu, Satakunta ja Varsinais-Suomi.

- Olemme saaneet paljon positiivista palautetta käytännönläheisestä toiminnastamme sekä opettajilta, oppilailta että yrityksiltä.

- Meillä on erittäin osaavat YES-projektipäälliköt ja näiden työtä tukevat maakunnalliset YES-tiimit. Myös yrittäjyyskasvatusta edistävien tahojen kanssa tehty yhteistyö on ollut loistavaa.

YES-keskustoimintamalli valittiin tänä vuonna myös EU:n pk-yrittäjyyttä edistävien toimintamallien parhaiden käytänteiden joukkoon.

Kansainvälinen kiinnostus kasvaa

Valtakunnallisen YES-keskushankkeen kokonaisbudjetti on 2,2 miljoonaa euroa, josta 70 % tulee Vipuvoimaa EU:lta -ohjelmasta. Muita rahoittajia ovat maakunnat ja kunnat pääosin seudullisten kehittämisyhtiöiden kautta.

Ahlman kertoo, että käynnissä oleva YES-projekti on herättänyt paljon kansainvälistä kiinnostusta. YES-keskuskonseptista on mahdollista kehittää tulevaisuudessa jopa suomalaisen yrittäjyyskasvatuksen menestyvä vientituote.

Yrittäjyys yhtenä uravaihtoehtona

- Yrittäjyyskasvatuksen ykköstavoitteena ei ole tehdä kaikista yrittäjiä, vaan yrittäjämäisesti toimivia tulevaisuuden tekijöitä. Yrittäjyys halutaan tuoda kuitenkin selkeästi esille yhtenä mahdollisena uravalintana niin kuin palomiehen, poliisin tai lääkärin työ.

- Kasvuyrityksiäkään ei synny ilman pitkäjänteistä valmentautumista, jonka ensimmäiset oivallukset omaksutaan yrittäjyyskasvatuksen yhteydessä.

- Myös tulevaisuuden elinkeinostrategioitaan laativat kuntaliitoskunnat haluavat ottaa yrittäjyyskasvatuksen huomioon luomalla positiivista imagoa nuorten keskuudessa.

Teksti: Jorma Marttala / Yritys-Suomi.fi

www.kokkolanet.com